Irmelikin tuntui tosi virkeälle jo tarhasta hakiessa. Hanna oli rapsutellut sitä mahan alta, jolloin se oli nostanut takajalkaa kuten koirat, kuin sanoen, että "rapsuta tuolta"! Kun nousin ratsaille alkoi puskissa näkyä mörköjä. Ja mörköhän sieltä tulikin, nimittäin Reetta kissa. Irma oli melko jännittynyt, joten pyrin vain käynnissä rentouttamaan sitä erilaisilla väistöillä ja ympyröillä. Kun sain sen käynnissä rennoksi ja tasaiseksi, nostin suoraan laukan ympyrällä. Laukassa pyysin sitä melko pitkään muotoon ja venyttämään eteen-alas. Laukkasin molempiin suuntiin ympyrällä. Laukan jälkeen jatkoin kevyessä ravissa, ja kun pidin tiukasti käden hiljaa ja ohjan tuntumalla, sekä jalan kiinni, löytyi sieltä oikein hieno ja tasainen muoto. Se ei tosin alkuun meinannut säilyä.
Irma siis raspattiin sunnuntaina. Eläinlääkärin mukaan ns. takakoukut oli melko isot etenkin vasemmalla, ja hän suositteli tiheämpää raspausväliä. Edellisestä raspauksesta oli nyt n. 10,5 kk. Seuraavalla kerralla raspataan koneella, ja ajattelin, että se olisi n. puolen vuoden päästä. Koukut olivat kuulemma helpot raspata pois, mutta se kertoo myös siitä, että ne tulevat helposti. Voi olla, että I on vastustellut kuolainta hammaspiikkien takia.
Itseltäni löydettiin röntgenkuvista luupiikkejä eli ns. nokkia lonkkanivelestä. Niitä voi aiheuttaa lonkkanivelen tulehdustilat, joita minulla on ollut todennäköisesti useita (kivuista päätellen). Lonkat ovat oireilleet jo yli kymmenen vuotta, ja nyt kävin ensimmäisen kerran lääkärissä niiden takia. Hoitona on kipuihin lepoa ja tulehduskipulääkettä, muuten fysioterapiaa ja liikuntaa. Täytynee myös varoa lihomista ja pikemmin tiputtaa kertyneet ylimääräiset kilot.
Tulevaisuuden toivo, Eemil ja Pokemon |
Kiva blogi ja mukava lukea samalla paikkakunnalla asuvien blogeja (:
VastaaPoistaKiitos, tää olikin eka kommentti jonka sain :).
VastaaPoista